Texas Hold'em: talon etu ja tuntikustannus

Texas Hold’em on kaksi eri peliä samalla nimellä. Poker-Hold’emissa pelaajat lyövät vetoa toisiaan vastaan ja talo ottaa raken jokaisesta potista. Casino Hold’emissa ja Ultimate Texas Hold’emissa pelaajat lyövät vetoa taloa vastaan ja talon etu on kiinteä sääntöjen mukaan. Tämä ero ratkaisee, mitä peli maksaa. Tällä sivulla johdetaan molemmat kustannukset voittotaulukoista ja lopputulosten määrästä ja muunnetaan ne rahaksi tunnissa ilmoitetulla panoksella ja kierrosnopeudella.

Poker-Hold’em: rake on kustannus

Poker-Hold’emissa talo ei pelaa kättä. Se ottaa provision, jota kutsutaan raken, jokaisesta potista. Rake on yleensä prosenttiosuus potista enintään kattoon asti. Yleinen rakenne on 5 % enintään 10, eikä rakea oteta, jos potti on pieni. Rake on ainoa talon etu pelissä. Koska pelaajat kilpailevat toisiaan vastaan, käden odotusarvo riippuu vastustajista, ei kiinteästä luvusta. Rake on ainoa kustannus, jonka talo määrää.

Rake ei ole prosenttiosuus jokaisesta panoksesta. Se on prosenttiosuus potista. Jos pelaaja voittaa 100:n potin, 5 %:n rake enintään 10 ottaa 5. Voittaja saa 95. Jos potti on 300, rake on katossa 10, joten voittaja saa 290. Tehokas raken prosenttiosuus laskee pottien kasvaessa.

Jotta rake voidaan muuntaa tuntikustannukseksi, tarvitaan käsien määrä tunnissa ja keskimääräinen potin koko. Live 1/2 -pelissä jakaja voi jakaa 25–30 kättä tunnissa. Jos keskimääräinen potti on 40 ja rake on 5 % enintään 5, rake per käsi on 2. 30 kättä tunnissa tarkoittaa, että pöytä maksaa 60 tunnissa rakea. Yhdeksällä pelaajalla se on noin 6,67 pelaajaa kohden tunnissa. Pelaaja, joka voittaa 10 % poteista, maksaa raken vain niistä poteista, mutta rake otetaan potista ennen kuin voittaja saa sen, joten jokainen pottiin osallistuva pelaaja osallistuu rakeen suhteessa osuuteensa potista.

Pelaaja, joka luovuttaa joka käden, ei maksa rakea. Pelaaja, joka voittaa monta pottia, maksaa enemmän rakea. Rake ei ole kiinteä kustannus per käsi; se on kustannus per voitettu potti. Tuntikohtainen luku 6,67 pelaajaa kohden olettaa, että pottivoitot jakautuvat tasaisesti, mikä ei vastaa pelin kulkua. Tiukka pelaaja voi maksaa vähemmän; löysä pelaaja voi maksaa enemmän. Rake on silti talon ainoa tulo pelistä.

Casino Hold’em: kiinteä etu anteista

Casino Hold’emia, jota kutsutaan myös Hold’em Pokeriksi, pelataan taloa vastaan. Pelaaja asettaa ante-panoksen. Jakaja jakaa pelaajalle kaksi korttia ja kaksi yhteistä korttia kuvapuoli ylöspäin, sitten kolme yhteistä korttia sen jälkeen, kun pelaaja päättää luovuttaa tai callata. Jos pelaaja callaa, hän asettaa lisäpanoksen, joka on kaksinkertainen anteen verrattuna. Jakaja paljastaa sitten omat kaksi korttiaan ja paras viiden kortin käsi voittaa.

Talon etu Casino Hold’emissa on noin 2,2 % ante-panoksesta standardisäännöillä: yksi 52 kortin pakka, jakaja kelpuutetaan neljän tai paremmalla parilla, ante-bonus maksaa 10:1 värisuorasta, 20:1 neljästä samasta ja 30:1 kuninkaallisesta väristä. Etu muuttuu, jos jakajan kelpuutussääntö muuttuu tai jos ante-bonuksen voittotaulukko muuttuu.

Luku 2,2 % on johdettu kaikkien mahdollisten lopputulosten todennäköisyysjakaumasta. Pelaajan odotettu tappio per ante-panos on 2,2 % anteista. Call-panoksella on erilainen etu. Kokonaisodotettu tappio per käsi on ante-panoksen odotetun tappion ja call-panoksen odotetun tappion summa painotettuna callaamisen todennäköisyydellä. 2,2 % on etu vain anteista, mikä on useimmin siteerattu luku.

Ultimate Texas Hold’em: eri peli

Ultimate Texas Hold’em on erillinen peli, jolla on erilainen rakenne. Pelaaja asettaa ante- ja blind-panoksen samansuuruisina. Pelaaja voi korottaa ennen floppia, flopin jälkeen tai turnin jälkeen. Talon etu riippuu pelaajan strategiasta. Optimaalisella strategialla talon etu on noin 2,2 % anteista. Yksinkertaisella strategialla etu on suurempi. Peli ei ole sama kuin Casino Hold’em, eikä niitä pidä sekoittaa keskenään.

Käsien arvojärjestykset

Käsien arvojärjestykset ovat samat kaikissa Hold’em-muunnelmissa. Korkeimmasta matalimpaan:

1. Kuninkaallinen väri: A, K, Q, J, 10 samaa maata.
2. Värisuora: viisi peräkkäistä korttia samaa maata.
3. Neljä samaa: neljä samanarvoista korttia.
4. Täyskäsi: kolme samaa plus pari.
5. Väri: viisi samaa maata olevaa korttia, ei peräkkäisiä.
6. Suora: viisi peräkkäistä korttia eri maista.
7. Kolme samaa: kolme samanarvoista korttia.
8. Kaksi paria: kaksi korttia yhdestä arvosta ja kaksi toisesta.
9. Yksi pari: kaksi samanarvoista korttia.
10. Korkein kortti: korkein kortti, kun muuta kättä ei muodostu.

Poker-Hold’emissa paras viiden kortin käsi seitsemästä kortista voittaa. Casino Hold’emissa pelaajan paras viiden kortin käsi hänen kahdesta pöytäkortistaan ja viidestä yhteisestä kortistaan verrataan jakajan parhaaseen viiden kortin käteen hänen kahdesta pöytäkortistaan ja samoista viidestä yhteisestä kortistaan.

Laskettu esimerkki: tuntikustannus Casino Hold’emissa

Oletetaan, että pelaaja asettaa 10:n ante-panoksen joka kädellä. Talon etu anteista on 2,2 %. Odotettu tappio per käsi anteista on 10 × 0,022 = 0,22. Pelaaja callaa noin 60 %:ssa käsistä asettaen 20:n call-panoksen. Talon etu call-panoksesta on noin 1,5 % call-panoksesta. Odotettu tappio per käsi callista on 20 × 0,015 × 0,60 = 0,18. Kokonaisodotettu tappio per käsi on 0,22 + 0,18 = 0,40. 40 kättä tunnissa tarkoittaa, että odotettu tappio tunnissa on 0,40 × 40 = 16,00.

Jos pelaaja ei koskaan callaa, odotettu tappio per käsi on 0,22 ja tuntitappio on 0,22 × 40 = 8,80. Mutta jokaisen käden luovuttaminen ei ole kelvollinen strategia, koska pelaaja menettää anten. Call-panos on pakollinen, jotta voi pysyä kädessä. Luku 16,00 tunnissa olettaa, että pelaaja callaa 60 %:ssa käsistä, mikä on lähellä optimaalista.

Call-panoksen etu 1,5 % on likiarvo. Tarkka etu riippuu jakajan avoimesta kortista ja pelaajan strategiasta. 2,2 %:n ante-etu on vakaampi luku.

Laskettu esimerkki: tuntikustannus poker-Hold’emissa

Live 1/2 -pelissä, jossa rake on 5 % enintään 5, oletetaan 30 kättä tunnissa ja keskimääräinen potti 40. Rake per käsi on 40 × 0,05 = 2,00. Kokonaisrake tunnissa on 2,00 × 30 = 60,00. Yhdeksällä pelaajalla keskimääräinen rake pelaajaa kohden tunnissa on 60 / 9 = 6,67. Pelaaja, joka voittaa 10 % poteista, voittaa 3 pottia tunnissa. Näistä poteista maksettu rake on 3 × 2,00 = 6,00. Ero 6,67:n ja 6,00:n välillä johtuu siitä, että keskimääräinen pelaaja voittaa yli 10 % poteista yhdeksän pelaajan pelissä; keskiarvo on 11,1 %, jos kaikki pelaajat ovat yhtä vahvoja. Rake pelaajaa kohden tunnissa ei ole kiinteä luku; se riippuu siitä, kuinka monta pottia pelaaja voittaa.

Mitä ihmiset ymmärtävät väärin

Yleisin virhe on pitää poker-Hold’emia ja Casino Hold’emia samana pelinä. Ne jakavat käsien arvojärjestykset ja nimen, mutta kustannusrakenne on täysin erilainen. Poker-Hold’emissa talo ottaa raken poteista; Casino Hold’emissa talolla on kiinteä etu anteista. Pelaaja, joka lukee 2,2 %:n talon edun ja soveltaa sitä live-pokeripeliin, aliarvioi raken. Pelaaja, joka lukee noin 5 %:n raken ja soveltaa sitä Casino Hold’emiin, yliarvioi edun.

Toinen virhe on olettaa, että rake on kiinteä kustannus per käsi. Se ei ole. Rake otetaan potista, joten se on kustannus per voitettu potti. Pelaaja, joka luovuttaa joka käden, ei maksa rakea. Pelaaja, joka voittaa monta pottia, maksaa enemmän. Tuntikustannus on keskiarvo, ei per-käsi veloitus.

Kolmas virhe on ajatella, että suurempi potin koko pienentää raken prosenttiosuutta. Se tekee niin katon vuoksi, mutta katto ei ole pelaajan etu. Katto rajoittaa talon osuutta, mutta pelaaja maksaa silti raken jokaisesta voitetusta potista. Katto ei muuta sitä tosiasiaa, että rake on kustannus.

Neljäs virhe on uskoa, että käsien arvojärjestykset ratkaisevat voittajan Casino Hold’emissa. Ne ratkaisevat, mutta jakajan on kelpuutettava. Jos jakaja ei kelpuuta, ante-panos maksetaan, vaikka jakajan käsi olisi parempi. Tämä sääntö muuttaa etua. Luku 2,2 % olettaa, että jakaja kelpuutetaan neljän tai paremmalla parilla. Jos kelpuutussääntö on erilainen, etu on erilainen.

Taulukko: olosuhteet, jotka muuttavat lukua